Ei puheen tai viisauden loistolla

Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

1.Kor.2:1-5

Paavali ei halunnut julistaa Korinttilaisille evankeliumia puheen tai viisauden loistolla. Kyllä Paavali olisi siihen kyennyt. Kirjoittihan Pietari:

ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;

2.Piet.3:15

Paavali oli päättänyt olla tuntematta mitään muuta kuin Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Evankeliumin ydin on Jeesus Kristus ja mitä Hän teki ristillä meidän edestämme! Ei mikään muu!

Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,

1.Kor.2:3

Olin luonanne heikkouden vallassa, hyvin pelokkaana ja vapisevana! Paavali ei halunnut, että kuulijat ihastelisi; ”oi miten kauniisti ja viisaasti tuo mies puhuu”, vaan:

ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

1.Kor.2:4-5

Paavali pelkäsi sitä, että kuulijoista tulisi vain käännynnäisiä, eikä Jeesuksen opetuslapsia. Jumalan lapseksi synnytään; ”tehkää parannus”, ja usko Jeesukseen, ei muuten. Ei Jeesuskaan suostutellut ihmisiä seuraamaan häntä:

Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Joh.3:14-16

Paavali jatkaa:

Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat, vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme… Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. Mutta luonnollinen (kreik. psuchikos, tark. luonnollista, sensuaalista – thayer’sin kreik. sanak.) ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. (sulut kirj. lis.)

1.Kor.2:6-7, 12-14

Rukoukseni on, että Jumala, Henkensä kautta, avaisi sanaa ja puhuisi meille sanassa. ”Rukoilkaa samalla meidänkin puolestamme, että Jumala avaisi meille sanan oven, puhuaksemme Kristuksen salaisuutta!” (Kol.4:3) Jumalasta on se, että olemme Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.

Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

Heb.4:12-13

ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

1.Kor.2:4-5

Otsikkokuva: Photo by fauxels from Pexels

Terveisin…