Elämän leipä

Jeesus ruokkii viisituhatta miestä. Tämän tapahtuman ovat kaikki evankelistat kirjoittaneet ylös; Matteus 14, Markus 6, Luukas 9 ja Johannes 6. Johannes kastaja oli mestattu ja Johanneksen opetuslapset menivät kertomaan Jeesukselle,mitä oli tapahtunut (Matt.14:8-11).

Matt.14:12-21 Ja hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja hautasivat hänet; ja he menivät ja ilmoittivat asian Jeesukselle. Kun Jeesus sen kuuli, lähti hän sieltä venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Ja tämän kuultuaan kansa meni jalkaisin kaupungeista hänen jälkeensä. Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa. Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: ”Tämä paikka on autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa”. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä”. He sanoivat hänelle: ”Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa”. Mutta hän sanoi: ”Tuokaa ne tänne minulle”. Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista. Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

Matt.14:12-21

Jeesus opetti opetuslapsiaan koko ajan. Mitä hän tällä kertomuksella tahtoi opettaa? Tai mitä me voimme oppia tästä? Opetuslapset olisivat lähettäneet kansan nälkäisinä matkaan, mutta Jeesuksen tuli sääli kansaa, niinhän kertomuksen alussa sanottiin. ”Ei heidän tarvitse mennä pois. Antakaa te heille syötävää”.

Mark.6:37-38 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: ”Antakaa te heille syödä”. Niin he sanoivat hänelle: ”Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?” Mutta hän sanoi heille: ”Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan.” Otettuaan siitä selvän he sanoivat: ”Viisi, ja kaksi kalaa”.

Mark.6:37-38

Eihän Jeesus käskenyt opetuslapsiaan kauppaan tai leipomaan, vaan hän sanoi, että antakaa te kansalle syötävää! Kiitos Jumalalle, oli siellä pieni poika joka halusi antaa omat eväät Jeesukselle!

Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: ”Mistä ostamme leipää näiden syödä?” Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä. Filippus vastasi hänelle: ”Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän”. Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle: ”Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?”

Joh.6:5-9

Uskon, että tuo pieni poika oli yhtä nälkäinen kuin tuo kansa, mutta halusi antaa eväänsä Jeesukselle. Jeesus otti ne vastaan, siunasi ja antoi jaettavaksi kansalle (Joh.6:10-13). Ruokaa riitti niin, että kerättiin tähteeksi jääneitä palasia kaksitoista täyttä korillista (Mark.6:43)! Pietaria Jeesus käski: ”Ruoki minun karitsoitani, ruoki minun lampaitani” (Joh.21:17). Jeesus kehoitti opetuslapsia: ”Antakaa te heille syötävää!”. Samalla uskon, että Jeesus kehoittaa myös meitä: ”Antakaa te seurakunnalle (kansalle) syötävää”. Vastaammeko, että: ”ei meillä ole”, ja lähetämmekö kansan nälkäisinä, käskien heitä, ”menkää ostamaan”, vai tuommeko ”pienen pojan eväät” Jeesukselle siunattavaksi ja sitten jaettavaksi? Jeesus sanoi:

Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.

Joh.6:35

Jeesuksen luokse voimme tulla tänäänkin. Syö ja juo!

Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

Joh.1:1

Syödään Jumalan sanaa, ja tuo Sana on JEESUS (Joh.1:1-4, 9-12, 14)!

Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: ”Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva” (Joh.6:14). Mutta kun Jeesus ymmärsi, että he aikoivat tehdä väkisin hänestä kuninkaan, hän vetäytyi jälleen vuorelle yksinään (Joh.6:15). Jeesus ruokki 5000 miestä plus naiset ja lapset! Kansa ajatteli, jos teemme Jeesuksesta kuninkaan, niin ruokaa tulee riittämään. Löydettyään Jeesuksen ihmiset kyselivät: ”Rabbi milloin sinä tulit tänne?” (Joh.6:25). Jeesus vastasi heille:

Joh.6:26-29 Jeesus vastasi heille ja sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi. Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut.” Niin he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?” Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”.

Kuinka vaikeaa on ihmisten uskoa, vaikka he näkevät?

He sanoivat hänelle: ”Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet? Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: ’Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi’.” Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.” Niin he sanoivat hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää”. Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko. Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: ”Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta”; ja he sanoivat: ”Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: ’Minä olen tullut alas taivaasta’?” Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Älkää nurisko keskenänne. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi’. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni. Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.” Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?” Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti.”

Joh.6:30-58

Palaan Pietariin ja siihen mitä Jeesus käski hän tehdä: ”Ruoki Minun lampaitani ja ruoki minun karitsoitani.” (Joh.21:17)

Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte, hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte. Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää… Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme… Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?” Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Apt.2:22-24, 32, 36-38

Jeesus Kristus on meidän ruokamme ja meidän juomamme: ”SYÖDÄÄN JA JUODAAN JUMALAN SANAA, JEESUSTA KRISTUSTA!”, AAMEN!

Otsikkokuva: Publicdomainpictures.net, Gustavo Di Nucci

Terveisin…